Anu Raines - kitaroiden

luxina

Luxina XI

Zirluxian leikkikuningatar

Luxina ei ole päiväkodin täti, vaikka hän päiväkodeissa pyöriikin ...ja on kyllä täti. Hän ei ole myöskään mikään tohtorsterabuutti vaikka toimiikin erityisesti lasten sydäntä vaalien. Luxina on satuolento, leikin suurlähettiläs, joka omalla esimerkillään tuo mielikuvituksen lentoa ja sadun taikaa sekä keventävää hyväntuulisuuden pilkettä, piristävää huisketta, päiväkodin arkeen.


Zirluxia on paikka jossa leikki on kaikkien työtä. Siellä on tarkkaan hiottu menestyksekkään leikin säännöt, sillä hyvä leikin kulku on zirluxeille ihan oma ”taiteenlajinsa” ja kunnia asia. Zirluxiassa pidetään muuten aina kolmannen kuun kierroittain leikkimaratonit. Silloin jos kaikkien leikkisää on hyvällä päällä, voivat leikit jatkua vaikka useita päiviä samojen kavereiden kanssa.

Mikäli joukkueen sisällä kuitenkin ilmaantuu leikinryppyjä, niitä tarkasti tutkitaan, silitellään ja paijaillaan ahkerasti joka kantilta, jotta leikit seuraavalla kerralla kulkisivat paremmin pahemmitta pompuitta. Anteeksi pyytäminen on Zirluxiassa ihan arkipäivää. Tämä usein liittyy oleellisesti ilmaantuneiden leikkiryppyjen silittämiseen. Sitten taas teroitellaan tarkemmin mieleen hyvän leikin sääntöjä. Jos oikein harjoittelee voi edetä vaikka leikkimestariksi. Silloin kyllä tietää osaavansa olla kiva kaveri.

Zirluxiassa kaikki rakastavat musiikkia. Luxina itse osaa soittaa kitaraa ja laulaaa aaaaiiina.. Laulaa ilon tuplaksi ja surut puoliksi.. ja laulaa vaikka kyyhkyn kukkumaan ja sinut nukkumaan! Kuningatar Luxina osaa monta lempeää ja pehmeää unilaulua, yhtä pehmeää ja lempeää kuin NeNe –lintu, jonka siivin on hyvä soutaa untenmaille. NeNe –lintu on Zirluxian kansallislintu, joka ehdottomasti osaa laulaa kaikkein kauneimmat tuutulaulut.

Yhteistuumin musisoiminenkin on leikkiä, johon on oma järjestyksensä ja omat sääntönsä. Niin kuin että kuka soittaa vaikka ensin ja kuka sitten. Kuka ihmettelee mitä pitää tehdä ja kuka vielä vähäsen harjoittelee. Joskus soitetaan kaikki yhdessä ja joskus kuunnellaan hipihiljaisuutta. Yleensä Luxinalla on mukanaan omat soittimet, tosin soittimia voi myös tehdä itse. Niin kuin kaikkea muutakin... kruunuja, miekkoja, viittoja ja vaikka torahampaita…

Kuningatar Luxinalla on usein mukanaan myös hieman hoviväkeä, jotka saattavat vilahtaa satujen ja tarinoiden lomassa. Kaikki ovat yleensä ottaen osanneet onneksi käyttäytyä kutakuinkin hyvin, joten heitä ei tarvitse poistaa tilasta... Tulevat jos tulevat ja menevät sitten kun huvittaa. Sellainen on esimerkiksi Kuningatar Luxinan hovihuinailija, Pilipalipoimija. Sellaistakin tarvitaan, usko pois... Puhdasoppinen huinailu on myös oma taiteenlajinsa, mutta siitä toisen kerran…

luxina kaavio

Luxina päiväkoti Leinelässä

Päiväkodissamme vieraili kevään 2012 aikana Luxina-hahmo pitämässä ryhmille erilaisia toimintatuokioita. Lasten mielenkiinto heräsi jo hänen ulkoisesta olemuksestaan. Luxina on lempeä hahmo, joka tuo tullessaan empatian henkäystä ja lämmintä kosketusta. Tuokiot koostuivat muunmuassa leikeistä, keskusteluista lasten kanssa ja musiikista eri muodoissaan.

Keskeisiä teemoja toimintatuokioilla olivat:

  • vuorovaikutus
  • kosketus
  • empatia
  • eettinen kasvatus
  • tunteiden käsittely

Mielestäni nämä teemat ovat varhaiskasvatuksessa kullanarvoisia ja tärkeitä kaikenikäisille lapsille. Arjessa opetellaan näitä taitoja jatkuvasti, mutta Luxinan kaltainen hahmo saa asioita konkretisoitua lapsille elävästi ja kokemuksenomaisesti. Päiväkodeissa henkilökunta menee jatkuvasti resurssien ristipaineessa, eikä aikaa välttämättä ole tarpeeksi eettiseen kasvatustyöhön, niin paljon kuin sitä selkeästi kaivattaisiin jo pienten lasten kanssa. Silloin Luxinan kaltainen hahmo olisi loistava kasvatustyön lisänä. Vuorovaikutus ja empatiakyky ovat asioita joita ei voi kirjasta oppia. Luxinan esilletuoma Kivakaveri oli myös mielestäni todella tärkeä. Miten puhun kaverille? Miltä tuntuu jos loukkaan kaveria? Miten siitä eteenpäin? Tunnetilojen nimeäminen ja niistä keskusteleminen ovat myös tärkeitä. Miltä suru tuntuu? Sitä lapset saivat pohtia yhdessä Luxinan kanssa.

Yhteiskuntaamme viimeaikoina ravistelleet perhesurmat, sekä viimeisimpänä Hyvinkään ampumavälikohtaus on nostattanut esille uudenlaista keskustelua. Dosentti Matti Rimpelän toteaakin, että päiväkoteihin ja kouluihin olisi saatava pakolliseksi oppiaineeksi vuorovaikutustaidot ja empatia. Allekirjoitan tämän täysin. Pidän erittäin tärkeänä lisäresurssina Luxinan kaltaista hahmoa kasvatustyön kentälle. Tässä yhteiskunnassa empatiaa ei voi olla liikaa. Vuorovaikutustaitojen puute tulee näkymään yhä räikeämmin. Ei paha olo selitä julmia tekoja- se pitää osata käsitellä, jo lapsena. Teoista täytyy myös ottaa vastuu.

Voin lämpimästi suositella Luxinaa päiväkodin kentille olemaan lasten kanssa aidosti läsnä, antamaan heille lämpöään ja omaa innostusta ja osaamistaan toimintatuokioille, näkemään lohtua vailla olevan lapsen ja taidon oppia vuorovaikutusta ja kertomaan omista tunteistaan ääneen. Luxina antoi myös henkilökunnalle vinkkejä uusista lauluista ja leikeistä, joita hän toi tuokioille.

Lastentarhanopettaja Janita Moilanen


Kuningatar Luxinan vierailu Leinelän päiväkodissa keväällä 2012

Kuningatar Luxina oli 2012 kevään aikana pitämässä päiväkodissamme kaksi Eheyttävän Satutaiteen toimintatuokiota 1-3- vuotiaiden lasten Auringonkehrien ryhmässä.
Tässä henkilökunnan mietteitä käynnistä.

Toiminta oli hyvin suunniteltua, samoin asu. Lapset pitivät Luxina –hahmosta, hän oli lämmin ja helposti lähestyttävä. Jokainen lapsi osallistui tuokioihin mielellään ja nautti heille suunnitellusta toiminnasta. Naurua ja kiherrystä riitti niin lapsilla kuin aikuisillakin. Noin 16 -lapsinen ryhmä jaettiin tuokioiden ajaksi 5 - 7 lapsen pienryhmiin. Tämä loi intiimin tunnelman, joka mahdollisti jokaisen lapsen aidon kohtaamisen. Luxina otti lempeästi huomioon jokaisen lapsen juuri hänen tarvitsemallaan tavalla. Herkin ja sulkeutuneinkin lapsi ehti ”lämmetä” ja herätä nauttimaan virikkeistä. Tuokiot olivat sopivan pituisia ikätasoon nähden ja niiden sisälle oli rakennettu monenlaisia virikkeitä lasten aisteille; värejä, hulmuavia kankaita, suhisevia huiskuja, saippuakuplia, höyheniä, musiikkia, tanssia ja köröttelyä. Luxina myös hoivasi jokaista lasta toimintatuokion sisällä yhdessä mukana olleen oman hoitajan kanssa. Tästä lapset tuntuivat nauttivan erityisesti ja ottivat vastaan hoivaa hyvin keskittyneesti. Ylimääräisenä lisänä huomioimme, että erityistä tukeakin kaipaava lapsi oli rauhallinen ja toimi hienosti ryhmässä.

Luxina viihtyi vielä ruokailun ajan, jonka jälkeen hän osallistui lasten rauhoittamiseen ja nukuttamiseen soittamalla kitaraa, laulamalla ja paijaamalla erityisellä univipalla. Lapset rauhoittuivat hyvin ja nukkuivat levollisesti.

Henkilökunta piti näitä tuokioita myös itselleen inspiroivina ja antoisina. Saimme uusia lauluja ja leikkejä, tyytyväisiä lapsia ja virkistystä arjen keskelle.

Kiitos ajastasi kanssamme!

Miia Keränen
Lastentarhan opettaja, Auringonkehrät