Anu Raines - kitaroiden

Kynä

Olen aina pitänyt saduista.. Kontaktini Satumaahan on ihastuttava, täynnä kauneutta ja ihmeellisyyttä. Se on paikka, jossa kaikki on mahdollista -non stop! Jostain syystä kirjoittamani sadut tulevat useimmiten riimimuodossa. Ne kertovat toisinaan niistä monista kipeistä ristiriidoista, joita arkirealistinen elämä eteemme heittää. Toisinaan sadut ihmettelevät monia hassuja asioita kuten punnittavia ja mitattavia. Usein haluan saduillani muistuttaa syvemmän todellisuuden olemassaolosta meissä jokaisessa, unohdetuista väreistä ja sävyistä sielumme syvyyksissä. Toisinaan haluan vain iloitella sanoilla ja tapahtumien käänteillä.

Sadut ovat tärkeä eheytymisen väline. Ilman kauneutta ihminen turtuu hyväksymään raadollisuutensa ja nukahtaa henkisesti pois. Jo Sylvi-Sanni Manninen, ensimmäinen psykologiasta tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen, todensi elämäntyössään herkkien ihmisten parissa eheyttävien satujen voiman.

Sadut tukevat erityisesti lapsen kasvua, auttavat työstämään hämmennystä, kipeitä kokemuksia ja luovat oman turvallisen taikapaikan, jossa voimaantua. Yksi satujen tehtävä on muistuttaa myös siitä kuinka ainutlaatuinen ja kaunis tutkimuskohde jokaisen sisäinen maailma on. Kuinka ihana on sukeltaa seikkailuihin tai tunnelmointiin juuri sellaisessa miljöössä, jonka haluaa kokea. Antaa nimiä hahmoille tai paikoille ja kertoa henkilöhistorioita. Olla oman sisäisen maailmansa kiistämätön kuningas tai kuningatar! ..valtakunnassa kaikki hyvin!

nukkumatti

Nukkumatti

Hipsun tipsun tepsuttaa
hiljaa, hiljaa hepsuttaa
hupsun hattu heilahtaa
hatun typsu huilahtaa
nutun hapsu vilahtaa

Nukkumatti on siellä
unihiekan tiellä

Hei, hei huijakkaa
hiekkapussi sujahtaa
selkään Unimatin
hyrinällä katin
se menoansa säestää
ja kisun päätä pehmeää
vielä taputella ennättää
vaan ei saa mennessänsä ketään herättää

Nukkumatti ensin hiljaa,
hiljaa kolkuttaa,
sitten pehmeästi tyynylle pompahtaa
ja ihan korvan juureen kurkottaa
Lempeästi unisadun kuiskuttaa
ja Unimaahan houkuttaa
unikuvia katsomaan
unikielellä haastamaan
ja unista kakkua makeaa maistamaan

Unihahtuvalla saa Nukkumatti koskea
ja paijata pienen pientä
pehmeänlämpöistä nukkaposkea

Kun unen taika viimein raukeaa
ehkä aamu jo sarastaa ja aurinkokin porottaa
Ja vaikka kuinka vielä suuta haukottaa
tai mielessä ois' unimaa
on unet aika unohtaa
ja päivän touhut aloittaa,
sillä uusi päivä
jo odottaa

Anu Raines